Sivut

lauantai 21. toukokuuta 2016

Vanhat tekstiilit hyötykäyttöön

Minusta on kasvanut melkoisen nuuka ihminen, mitä tulee uuden tavaran hankkimiseen. Näen toki kaupoissa paljon kivoja asioita, joita joskus tekisi mieli ostella. Ostoskärryihin tipahtavat yleensä tavarat, jotka joko on saanut hyvällä alennuksella tai joita ehdottomasti tulemme tarvitsemaan. Harvemmin tulee ostettua jotain vain vaikka kivan värin vuoksi. Kirppiksillä asiointi on tietty eri asia...

Yritän viimeiseen asti välttää täyttämästä kotimme jokaista komeroa tavaroilla. Mitä tulee kodin tekstiileihin, niitä löytyy sopivasti käyttöön sekä tietysti normaaliin likastumisen ja pesemisen kiertokulkuun. Vanhat pyyhkeiden kuosit ja värit saattavat joskus tympäistä mieltä, mutta tekstiilit käytetään silti loppuun asti. Jotta näitä loppuunkäytettyjä tekstiileitä ei tarvitsisi heittää suin päin roskakoriin, olen keksinyt konstin, kuinka voin hyödyntää niitä vielä jatkossakin.

Lastenvaatteet taipuvat värikkäiksi matonkuteiksi.

Vanhoista pyyhkeistä leikattuja tiskirättejä.

Aluslakanasta saa kivasti mattomateriaalia.

Vanhat pyyhkeet, joita en enää naulakkoon kehtaa ripustaa, käyvät loistavasti tiski- ja siivousräteiksi. Vanhoista vaatteista leikkaan materiaalit tulevaan olohuoneemme mattoon. Lakanoista virkataan mattoja myöskin. Minulla on jonkin verran vuosien varrella kertyneitä kankaita, joista saa kätevästi ommeltua pienellä vaivalla keittiöön uusia liinoja, saunaan peflettejä, taikka vaikka kauppaan uuden ostoskassin. Jotain hyötyä varastoinnillakin siis on.

Melkoinen läjä vanhoja vaatteita sekä lakanoita odottaa tuolla työn alle pääsemistä, joten tänä viikonloppuna täällä taitaa heilua emännän lisäksi vanhat Fiskarsit!

Nina

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Kotitekoinen saunatuoksu

Tässäpä on erittäin helppo konsti saada kotisaunaan luonnontuoksuja. Nimittäin itse valmistettu löylytuoksu! Muuta ei tarvita kuin vettä ja tässä tapauksessa runsaat kouralliset koivunlehtiä.

Himosaunojana on tullut testattua vaikka minkälaisia kaupan valmiita löylytuoksuja. Joistain olen tykännyt paljon, mutta jotkin tuoksut eivät millään saavuta lopputulosta, mitä purkin kyljessä on luvattu. Paras vinkki minkä olen toiselta himosaunojalta saanut, on tehdä omat löylytuoksunsa itse. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat varsinkin keväästä syksyn alkuun.

Sähkösauna ei millään tavalla vedä vertoja kunnon puusaunalle luonnon äärellä. Tämän tuoksun kera saunoessa tuli kuitenkin todella kesäinen fiilis ja olisi voinut kuvitella olevansa mökillä saunomassa. Seuraavaksi voisimme kokeilla vaikka vadelma- tai mustaherukkapensaan lehtiä!

Leppoisaa sunnuntaita,

Nina

Pieni pussillinen kerättyjä koivunlehtiä.

Kiehuva vesi lisätään lehtien joukkoon.


Lionneet lehdet siivilöidään pois ja...

TADAA, mahtava löylytuoksu on valmis!

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Unelmia ja puutarhapöytä

Pihapuu alkaa vihertää!

On ihanaa katsella, kuinka päivä päivältä luonto vihertää kauniimmin. Ikkunalaudalla itää tomaatinsiemenet ja huonekasvit huutavat vettä janoonsa. Kevät on tullut ryminällä pelastamaan meidät pimeästä.

Meidän unelmana on olla tulevaisuudessa mahdollisimman omavaraisia. Mitä tulee ruokaan, olisi mieletöntä tehdä herkkuja oman maan kasviksista, viskata salaatteihin tomaatit omasta puskasta ja lähettää vaikka lapset hakemaan yrttejä mausteeksi. Kykkisimme päivät pihallamme satoa hoitamassa ja illat vain katselisimme luonnon aikaansaannoksia...

Tomaatin taimet valoon kurkottamassa.

Tämän kirppikseltä löytyneen kasvin nimi on hukassa!?

Alkaneena keväänä olemme keskustelleet paljon meidän unelmista ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Toiveissamme on saada joskus oma koti. Vanha talo, josta saisimme ajan kanssa tehdä omannäköisemme ja johon saisimme käyttää kaiken taitomme ja luovuutemme. Oma piha, johon mahtuisi puita, marjapensaita, kasvimaa ja tilaa lasten leikeille. Työtila, jossa voisimme kumpikin harjoittaa omaa ammattiamme. Asettua seudulle, jossa on tilaa hengittää ja jossa lähimpään naapuriin nähdäkseen on käveltävä ensin jonkin aikaa.

Unelmana olisi pieni omavaraistalous, jossa tekisimme mahdollisimman pitkälle itse sen, mihin mahdollisuudet antavat myöden.

Santtu väsäsi meille melkoisen upean puutarhakaluston!

Luonnonmatskuja parhaimmillaan.

tiistai 3. toukokuuta 2016

Metsän mittasuhteet muuttuvat

Voihan että millaiset kevätilmat täällä Varsinais-Suomessa! Jo toista päivää aurinko porottaa niin, että tuli oikein kuuma kun tuolla ulkona paineltiin menemään. Toki rintarepussa matkustanut pikkutyttö saattoi osaltaan vaikuttaa lämpöaallon voimakkuuteen...

Vaikka usein puhunkin köyhänä elämisestä, haluaisin tarkentaa asiaa näin: Emme ole köyhiä, sillä meillä on mahtava perhe sekä asiat lopulta todella mallillaan. Olemme vain rahattomia siinä mielessä, että pärjäämme erittäin pienellä budjetilla tässä jokapäiväisessä elämässä. Me emme pysty useinkaan käymään köörimme kanssa risteilyillä, leikkilöissä tai ravintoloissa, mutta pystymme keksimään seikkailumme muuallakin. Todellisuudessa koemme olevamme rikkaampia, mitä lähempänä luontoa saamme kasvaa. Sieltä me ihmiset oppimme olemme ajansaatossa saaneet ja niin tulemme edelleenkin saamaan. Lisäksi:

"Ilma on raikkaampaa hengittää, siellä missä liikennevaloja ei nää." (Jukka Poika)

Päätimme perheen kanssa yhteistuumin lähteä tekemään kävelyretken metsään. Se on sellainen ympäristö, johon haluan tutustua itse lisää sekä tuoda sitä tutummaksi lapsille. 

Hyötyliikuntaa parhaimmillaan... Siis äidille.

Lähdimme tutustumaan metsään, joka on erittäin tuttu omasta lapsuudestani. Siellä seikkailimme veljeni ja ystävieni kanssa ristiin rastiin. Metsä tuntui suurelta ja oma olo erityisen rohkealta, lapset olivat seikkailumielellä. Näin aikuisena, palanneena uudestaan samoille huudeille, on todettava, että tämä metsä on oikeasti vain pieni pläntti puustoa asuinalueen keskellä. Niin ne mittasuhteet vain muuttuvat.

Eväitä nassuun.

Joika napsaisi hienon kuvan!

Teimme piknikin lasten valitsemalle kalliolle, johon aurinko paistoi komeasti. Lapset kävivät varovaisesti tutkimassa luonnonmateriaaleja ja löysivätkin vaikka minkälaisia puita ja kasveja tutkittavakseen. Kyseisellä piknikillä olisi voinut viihtyä paljon pidempäänkin, mutta perheen pienin päätti pitää äidin viltillä istuilemisen sijaan liikkeellä lähes koko ajan.

Seuraavan kerran, kun pääsemme aikuisten kesken irtautumaan arjesta kahdestaan, menemme takuulla metsään ja teemme leppoisan piknikin. Eipä ole aina tullut mieleen, kuinka mieletön treffipaikka luonto voi olla! Kaikenmaailman ravintolat jäävät helposti kakkoseksi.

Kuulumisiin,

Nina

Pysy liikkeellä, älä pysähdy...

Copyright © Maalaisblogi • Template by mable+mint