Sivut

torstai 6. lokakuuta 2016

Landella pimeää





Huhuu, onko kukaan vielä kuullut jonkun sanovan, että: JESTAS, MITÄ SYYSILMOJA! Syksyn aurinko yhdistettynä viilenevään ilmaan sekä punertuvaan maisemaan on jotain ihan parasta. Nautin ja yritän parhaani, jottei kaamos ota negatiivista valtaa yhdestäkään mielen sopukasta.

Saimme viikonlopulla kylään ystäviä, joiden kanssa valvoimme ulkotulen äärellä pitkälle pimeään asti. Vaihdoimme kuulumisia ja fiilistelimme pimeän tuloa. Tuntuu hyvältä kutsua ystäviä kotiin, sillä täällä ainakin on isommallekin jengille tilaa hengittää!

Kaupunkialueella en kovin mielelläni lähde pimeässä ulos, mutta kummasti maalla asian laita on ihan toisin. Vaikka täällä on kaupunkiin verrattuna pilkkopimeää, landen pelottavuusaste on paljon alhaisempi. Täällä kummalliset pelkotilat salaperäisistä kotiintunkeutujista eivät ole vallanneet mieltä kertaakaan. Edellisessä asunnossa taas kävin useasti iltaisin varmistamassa oven olevan varmasti lukossa.

Kodissamme alkaa näyttää jo ihan siedettävältä. Tavaran määrä on yllättänyt ja pikkaisen myös ahdistanut mieltä. On kuitenkin ollut vapauttavaa ajatella, että joskus meillä on täällä vain tarvitsemamme esineet (ja sitten se perhanan pahvilaatikko täynnä täynnä tavaraa, joita emme todellakaan tarvitse).

Kuulumisiin, Nina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Copyright © Maalaisblogi • Template by mable+mint