Sivut

perjantai 4. elokuuta 2017

Remontoidaan rahattomina



Jos pikaisesti ynnää rahattomuuden ja remonttikäpäliä kaipaavan vanhan talon, on tulos aika kaoottinen. Ajatus tuntuu mahdottomalta. Jos yhtälöön lisää ripauksen sopeutumista ja kauaskantoista positiivisuutta, täydentää sen luovalla kiireettömyyden tunteella, lopputulos onkin mahdollinen.

Se on meidän elämää.

Tilanteemme on käytännössä lähellä nollaa, mutta vain, jos numeroita lasketaan. Remontin saralla etenemme hitaasti, sillä könttäsummaa ei ole olemassa. Teemme sitä, mitä sillä hetkellä on mahdollista. Yritämme hyödyntää kaikkea olemassa olevaa, pitkällä väliajallakin kerättyä materiaalia. Vältämme panikointia, sillä kyllä meidän perhe sopeutuu muutamaksi vuodeksi pienempäänkin asuintilaan.

Remonttihan maksaa yleisesti ottaen älyttömästi. Aikaa ja rahaa. On ekovillat, puumateriaali, pinnoitteet ja välineet. Koneet, ammattimiehet ja talkooapu. Kertaheitolla meillä ei olisi minkäänlaista mahdollisuutta saattaa esimerkiksi yläkerran tiloja kerralla kuntoon. Eikä myöskään tarvetta. Tottakai ajoittain ärsyttää, sillä valmiin lopputuloksen näkeminen ja tilan avartuminen kutkuttavat mieltä. Toisaalta on ihanaa ajatella, että aikaa talon peruskorjaamiselle on elämän verran. Tavallaan voisi tekemisestä tykkäävälle olla tylsääkin asua jo valmiiksi remontoidussa talossa. Keskeneräistä, mutta asumiskelpoista tilaa haimme ja sen onneksi myös saimme.

Hitaasti etenemisessä on ainakin se hyöty, että rakennussuunnitelmat tulevat harkituksi useamman kerran ennen toteuttamista. Vielä tuntemattomaan taloon on myös hyvä tutustua ennen suurempia muutoksia.

Alkuun pääsemme rakentelussa hyvin, käyttämällä varastojen materiaalia ja tekemällä niistä kaiken mahdollisen. Meillä on vanhaan navettaan muodostuvassa puuvajassa erilaisia määriä puutavaraa. Esimerkiksi pino navetan vanhaa lattialankkua sekä kasa puulavoista purettua matskua. Välissä kerrytämme säästöjä mahdollisuuksien mukaan. Etenemme tällä hetkellä työn tarpeellisuuden mukaan Huomiomme kiinnittyy aika lailla käytännöllisiin asioihin. Yksi talvi on talossa vietetty, joten sen verran viisastuneina teemme ensi talvesta vielä paremman. Muutaman vuoden päästä saatamme yläkerran aulatilassa naureskella, kuinka mahdottoman nopeasti vuodet ovat menneet. Tuskimpa enää kunnolla muistamme, millaista olikaan asua kaikki viisi samassa kerroksessa. Olemassa tiiviisti, välillä kuin sillit suolassa. Miettimässä, kuinka elämä vielä etenee.

Yllättävästi se vaan aina kuljettaa!

4 kommenttia:

  1. Sinun postauksiasi on aina niin ihana lukea! Vaikka en jokaiseen ehdi kommentoimaan niin silti kaikki tulee aina luettua. Varsinkin nämä talo postaukset ovat saaneet minussa heräämään pienen haaveilijan. Ihanaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Kiva kuulla sinusta! Eihän sitä aina ehdi, eikä tarvitsekaan kommentoida. Olen itse siinä hommassa melko huono. Joskus oikein harmittaa, kun kommentointi jää tekemättä.

    Mukavaa alkavaa viikkoa <3

    VastaaPoista
  3. Hei!
    Vanhassa talossa asuvana tulee mieleen omat remontit. Kun lapset olivat pieniä niin rakenneltiin väliseiniä ja nyt kun osa lapsista on lentänyt jo maailmalle, samat seinät voisi purkaa ��. No onpahan nyt kerrankin itsellekkin pieni huone mm. ompelua varten.
    Meilläkin on hyödynnetty kaikki nurkista löytyneet vanhat laudat, hyllyt ja kaapit. Ehkä paras oivallus oli vanhoista paksuista lankuista ja taotuista kannakkeista tehdyt hyllyt olohuoneessa. Kyllä kaikki alkuperäinen on aina kauniimpaa ja vanhaan taloon sopivaa. Hyvä teidän kodista tulee- juuri teidän näköinen �� -sirpa-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa oikealta meiningiltä! Meidän näköinen, kotoisa pikku talonen. <3

      Poista

Copyright © Maalaisblogi • Template by mable+mint