torstai 7. helmikuuta 2019

Vauvan omavarainen ravinto

Tammikuun seitsemäntenä päivänä toivotimme vauvamme tervetulleeksi maailmaan. Hän on perheessämme ensimmäinen kauris ja täydentää joukkoa hyväntuulisen säyseällä luonteellaan. Vasta nyt tulin ajatelleeksi, kuinka hyvään aikaan vuodesta vauva syntyi ajatellen tulevaa kiinteän ravinnon aloittamisen aikaa. Puolivuotias tulee saamaan rintamaidon oheisen ravintonsa pääosin suoraan luonnosta.


Kolmen vuoden aikana olemme alkaneet päästä jyvälle siitä, mihin aikaan kevättä, kesää tai syksyä mitäkin luonnonantimia kasvaa kerättäväksi asti. Silti meillä on vielä paljon opittavaa. Kuinka paljon mitäkin on tarpeeksi kattamaan vuoden ajan ravinnonsaantimme. Esimerkiksi marjoja olemme poimineet onnistuneesti, mutta joka vuosi ne loppuvat kesken. Tammikuun lopussa söimme viimeisen mustikkapakasteen ja hilloksi asti marjaa ei viime kasvukautena riitänyt. Enää pakkasessa on jäljellä äidin pihan pensaista kerättyjä mustaviinimarjoja ja mehun keittämisestä ylijäänyttä mäskiä, jota käytämme edelleen smoothieissa. Pakastimme mäskin annospusseihin, joita saa kätevästi sulatettua aina yhden juomakulhollista kohden. 

Istutimme viime syksynä pihamme kolmeen kohopenkkiin runsaasti rönsyileviä mansikantaimia, joiden kovasti toivomme kasvattavan runsasta satoa. Viimeistään sitten vuoden päästä kesällä. Makeanhimoiset suut odottavat kasvuaikaa niin huolella, että toiveet näiden marjojen säilöön asti saamisesta taitavat jäädä ajatusasteelle. We'll see.

Tulevana syksynä meitä onkin jo kuusi marjansyöjää, joten poimimista täytynee harjoittaa ahkerasti. Saaliin määrän tulisi lähennellä sataa litraa marjoja, jos jatkamme tätä tahtia niiden nauttimista. Vauvalle aion tarjota tuoreita marjoja aluksi soseena ja myöhemmin sellaisinaan. Tulevia ruokailuja varten pitänee ommella muutama ruokalappu, jotka yritän päällystää mehiläisvahalla helpommin huollettaviksi apureiksi vaatteiden suojelemiseen. Tämä saa olla vauvan ensikosketus mehiläisten tuottamiin hyveisiin, sillä hunajaahan ei alle yksivuotiaalle saa tarjoilla. 

Ensimmäiset omat mehiläispesät yhdyskuntineen saapuvat meille tänä keväänä, niin jännää!

Tytöt tutkimassa apiloita.

Porkkanoiden nostelu taisi olla lempitekemistä viime kesänä.

Olen tykännyt ensimmäisen vauvan syntymästä asti tehdä soseruuat itse säilöen niitä tarpeen tullen pakkaseen. Se on säästänyt rahaa ja valmistaminen ei ole vaatinut paljoakaan aikaa taikka vaivaa. Tuoreet kasvissoseet maistuvat siltä, mitä ne todellisuudessa ovat ja on kiva maistattaa niitä lapselle aina sesongin mukaan. Tämän lapsen kohdalla haluan tutustua soseiden lisäksi sormiruokailuun, jossa tarjotaan vauvalle helposti tartuttavaa sekä turvallisesti syötävää ruokaa paloina. 

Edellisen vauvan aikana valmistimme ison määrän omenasosetta, jota pienokainen nautti paljon ennen yhden vuoden ikää ja tietysti sen jälkeenkin. Purkkiruokia ostettiin silloin tällöin, mutta pääosin mentiin itsetehdyllä ravinnolla. Vauvalle sopivia soseita on kätevää valmistaa muun ruuanlaiton ohessa, kun jättää ylimääräiset mausteet (yrttejä lukuunottamatta) kypsennysvaiheessa laittamatta ja maustaa loppuperheen ruuan vasta jälkeenpäin. Itse kyllä muistan pitäneeni soseenvalmistusjuhlia, jolloin valmistin kertaheitolla monen viikon maistelut valmiiksi. Sillä tavoin ruokaa oli aina valmiina lämmitettäväksi. Toisella tapaa taas vauva sopeutuu hyvin muun perheen ruokarytmiin ja syö sitä mitä on tarjolla muillekin.

Olisi hienoa pystyä tarjoamaan vauvalle vain itse kasvatettua tai kerättyä ruokaa ja siihen aiomme myös pyrkiä. Vauvan tarvitsemaan määrään tähänastinen kasvimaidemme anti varmaan riittäisikin. Sitä ennen pitäisi keksiä paikka perunamaalle, miettiä porkkanoiden kasvupaikka sekä fiksata muutkin kasvualustat hyvään kuntoon!

4 kommenttia:

  1. Kuulostaa suunnitelmalta.
    Toisaalta on hyvä, että marjat ovat menneet käyttöön. Omissa kahdessa pakastimessani on osa anopin käytössä ja sinne näkyy kertyvän marjoja pelkän hamstraamisen ilosta. Puolukat vuodelta 2013 eivät liene enää parhaimmillaan ;)
    Minäkin olen aikoinani tehnyt kaikkien 4 lapsen ruuat itse. En muista että siinä olisi ollut mitään erikoista vaivaa, vaikka kolme lapsista on ollut ruoka-aineallergisia. Hedelmäsoseita olen ostanut kyllä kaupasta siltä osin kun niitä ei ole itse ollut mahdollista tehdä. (Harvalla kai kasvaa mangopuu takapihalla...:)
    Mutta kyllä ihan kotimaiset marjat ja hedelmät ovat ihan riittäviä. Kunhan joskus hifistelin. Eilen meillä oli oman sadon tomaateista tehtyä tomaattikeittoa maustettuna itse kasvatetuilla kuivatuilla yrteillä. Kyllä niin hyvää oli ja tuntui ihanalta syödä jotain omaa tuotosta. Koko lailla pääsin tavoitteeseeni, että 1 -2 kuukauden ruuat pitäisi pystyä itse tuottamaan. Hyvä sekin.
    Mukavaa viikonloppua teille ja intoa ensi kesän kasvatussuunnitelmiin. Täällä jo ensimmäiset siemenpussit on tilattu <3
    -sirpa-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjat menevät meillä joka vuosi käyttöön, kaikki mitä ollaan ehditty keräämään. Lapset söisivät niitä päivittäin makeanhimoonsa, mutta olen joutunut jopa toppuuttelemaan, jotta ne riittäisivät pidemmäksi ajaksi. Huh mikä poimintaurakka on edessä siis!

      Vanhemman väen kanssa ollaan juteltu paljon ja kuulemma ennen ruuat olivat hyvinkin yksipuolisia, mutta riittävän ravitsevia kuitenkin. Mutta hifistellä voi, kun meillä on siihen mahdollisuus. Mangosose on oma lempparini, teen siitä usein kakkuja!

      Poista
  2. Hyvään aikaan vuodesta vauva syntyi, itsekkin tammikuussa syntyneenä.
    Kolme lastani on syntynyt ihan alkuvuodesta ja yksi loppuvuodesta.
    Silloin aikanaan oli merkitysta kun koulu vuoden aloitti, siinä melekin vuoden ero.
    Mutta nyt ne aikuisia jo. Onnea vauvan syntymän johdosta:)
    Tuo sisutus mietn se toteutuu, yleensä sillä fiiliksellä mikä tavara herättää tuntemuksia siitä että olisi oikea meile.
    On vähän kaiken laista tavaraa, mutta se että tuntuu omalta siitä yleensä lähden.
    Ihanaa kevään odotusta sinne.
    -HP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on! Meillä kanssa kolme ovat syntyneet alkuvuonna ja yksi loppukesällä.

      Kyllä se kevät sieltä tulee! :)

      Poista