perjantai 2. helmikuuta 2018

Rikkaus ei ole rahaa


Pienellä rahasummalla eläminen voi olla stressaavaa, kun sille päälle sattuu. Senttien laskeminen käy painona päälle, kun kaikkea ei voi ostaa. Jostain on jatkuvasti luovuttava, jotta pysymme taloudellisesti kartalla. Meillä on kuitenkin paljon kaikkea. Kaapista saattaa puuttua ranskankerma ja sesonkijogurtit, mutta siellä on aina iso kerä kaalia ja porkkanaa. Maitoa, papuja, leipää. Omenoita ja appelsiineja. Jauhot, mausteet ja makeutusaineet. Viikonloppuisin ylimääräisiä herkkuja. Karkkia ja suklaata. Vaikka valikoinkin kaupasta aina sen edullisimman vaihtoehdon, en ole huomannut eläväni millään tavoin köyhemmin kuin muut. Tai syöneeni paskaa ruokaa. Oikeastaan sitä parempaa, mitä vähemmän siihen on käyttänyt rahaa. Ennen kaikkea terveellisempää.



Olemme tulleet parin vuoden säästökuurin aikana melko taitaviksi kasvisruokakokeiksi. Emme ole pelkästään kasvissyöjiä, mutta ruokavaliomme koostuu hyvin pitkälti kasviksista. Höystettynä lihalla, mutta ei aina. Hyvä ja eettisesti kasvatettu liha on kallista, jolle kukkaromme nyörit eivät useinkaan avaudu. Silloin, kun avautuu, sitä paremmalle ruoka maistuu. Niin sanottuja bonus raaka-aineita tulee arvostettua yhä enemmän, mitä harvemmin niitä kaapistaan löytää. Pidän siitä tunteesta, että meillä on säännöllisin väliajoin jotain ekstraa kaapissa, jonka me olemme sinne ansainneet.

Varsinkin jääkaappimme sisältö näyttää aika ajoin tyhjältä. Silti me olemme joka kerta loihtineet varastoistamme ravitsevat ateriat aamusta iltaan ja pystymme lykkäämään kaupassa käyntiä päivällä eteenpäin. Se ei tuo pelkästään rahallista säästöä, vaan vähentää huomattavasti ruuasta syntyvää hävikkiä. Taloudessamme syntyvä ruokahävikki on hyvin, hyvin pientä. Kuoret ja muu leikkuujäte (paitsi lihasta tulevat ylijäämät) päätyy pihallamme sijaitsevaan kompostiin ja muotoutuu meille mullaksi ajan saatossa.


Vastoin omia aikaisempia mielikuvia, jääkaapin ei tarvitse olla koko ajan täynnä. Joskus saatoin olla tyytyväinen ruokavarastooni vain, jos se oli lähes ylitsepursuavan täynnä kaikkea. Purkkia toistensa perään. Niitä meni viikoittain roskiin, koska olivat unohtuneet kaapin perälle kaiken hyödyllisemmän täytteen taakse. Päätin muuttua. Muutoksen aikana ahdisti välillä, kun kaapit eivät pysyneetkään tasaisen täynnä, vaan pikkuhiljaa sinne ostettavien ruokien määrä väheni. Hetkittäin luulin olevani sen myötä vähempiarvoinen, kunnes ajattelutapani muuttui täysin. Nykyään pidän huolta siitä, että meillä syödään terveellisesti, monipuolisesti ja niin, että kaikki kaappiin ostettu tulee varmasti käyttöön. Mietin valmiiksi ateriakokonaisuudet ja teen kauppaan mukaan ostoslistan. Nautin silti niistä harvoista hetkistä, kun kaupassa saa käydä ajattelematta kuitin loppusummaa yhtään. Tosin näitäkään hetkiä en varmastikaan arvostaisi yhtä paljoa, jos ne olisivat meille arkipäivää.

Olen siinä tuloksessa, että rikkautta on ajatella omasta elämästään hyvää, vaikka jollain osa-alueella olisikin tiukkaa. Ajatuksiaan voi kehittää ja muuttuviin tilanteisiin sopeutua. Jättää pois huonoa ja oppia tilalle hyvää. Rahan määrän vähyys ei tee meistä köyhiä, eikä paljous myöskään rikkaita. Rikkaus muodostuu ihan muista asioista. 

6 kommenttia:

  1. Hei!
    Samoilla linjoilla täällä. Olen hetkeksi pois oravanpyörästä ilman tuloja ja talous siksi suurennuslasin alla. Ensimmäinen kuukausi ei nyt ihan mennyt niinkuin strömsöössä, liikaa vielä kului rahaa ruokaan, mutta nyt tiedän viisastuneena mistä voi vähentää. Tammikuussa en juuri muuttanut tottumuksia, mutta helmikuu tuokoot tullessaan säästöjä ja viisautta tässäkin asiassa.
    -sirpa-

    VastaaPoista
  2. Tulipa mieleeni oletteko laskeneet mitä ruokaan menee keskimäärin kuukaudessa. Omassa perheessäni menee noin 650 euroa kuukaudessa ja meitä on 4,2 aikuista ja yksi esimurrosikäinen lapsi. Tuo hassu aikuisten luku johtuu siitä, että viikonloppuisin meillä syö yksi aikuinen lisää, joka viikolla ei meillä syö. Eli noin 125 euroa per henkilö. Vaikea hahmottaa onko se paljon vai vähän, mutta kyllä siitä ajattelin nipistää vielä. Syömme siis myös paljon kasvisruokaa, luomulihaa, hedelmiä ja marjoja. Terveellistä kylläkin. Leivät pääosin leivon itse, makeita leivonnaisia meillä ei tehdä pullaa lukuunottamatta.
    -sirpa-

    VastaaPoista
  3. ...nyt täytyy vielä lisätä että ruokalaskussamme on myös 3 koiran ruuat, talouspaperit ja pesuaineet....
    -sirpa-

    VastaaPoista
  4. Hmm. Pelkästään ruokaan meillä menee kuukaudessa rahaa noin kolmesataa. Kaupassa käymme useimmiten vasta silloin, kun kaapista puuttuu oleellisia raaka-aineita, kuten voita, maitoa tai kasviksia. :) Nyt meillä loppui pyykinpesuaine, mutta ajattelinpa tekaista itse aineeni palasaippuasta, soodasta ja suolasta.

    VastaaPoista
  5. Tykkäsin kovasti tästä tekstistä. Näen asian niin, että aitoa rikkautta on oikeasti kaikki muu kuin rikkaus itsessään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla. Näen asiat samalla tavalla.

      Tässä tekstissä ruoka toimii vain yhtenä konkrettisena esimerkkinä siitä, että olemassa oleva vähä voi olla oikeastaan kaikki mitä tarvitsee. :)

      Poista