torstai 31. toukokuuta 2018

Rahattomuus on suurin ekoteko


Vaikka kirjoitus lähtee liikkeelle painavalla väitteellä, pohdiskelen tätä asiaa kepein sekä avoimin mielin. Rahattomuus tai varallisuuden vähyys ei automaattisesti näyttäydy ekotekona, eikä raha välttämättä pilaa maailmaa. Helpommaksi se sitä kuitenkin tekee, sillä rahalla saa materiaa sekä uusia sijoituksia. Raha on kuluttamista varten ja raha myöskin kuluttaa. 

Sijoittaa voi järkevästi. Yleensä pienituloisen ihmisen rahat menevät kädestä suuhun eli tavallisen arjen pyörittämiseen. Siihen ei kuulu huvipuistomatkat, äitienpäiväbrunssit rantakahvilassa, outlettien alennusmyynnit tai muukaan ylimääräinen ostostelu kauppalistan ulkopuolella. Niille hetkille, jolloin massi antaa myöden, kehkeytyy aivan valtava merkitys. Vanha talo ja iso piha vaativat meiltä koko ajan jotain. Onneksi se on tässä vaiheessa hellää ilmaista huolenpitoa, mutta on myös niitä rahareikiä. Lista senkun kasvaa vaan, mitä olisi hankittava ja mitä rakennettava. Ostaako vaatekaappi vai pönttö?

Muuttomme jälkeen olemme tehneet vain muutaman huonekaluhankinnan ja nekin ovat löytyneet extempore nettikirppiksiltä omaa hakua vastaan. Lähinnä olemme käyttäneet kaikkea olemassa olevaa loppuun ja tajunneet, ettei tilalle välttämättä tarvitse uusia. Ihanaakin on, kun ei ole kaapit täynnä kaikkea "oleellista". Edelleen meiltä puuttuu vaatekaappeja, keittiötasoja ja muuta yleishyödyllistä kodin tavaraa. Niitä ei ole tullut hankittua, sillä arvostamme laatua, ylimääräistä tuhlattavaa ei ole ja elämämme ei lakkaa toimimasta ilman niitä. 

Eräs perheenjäsen on tekemässä kodissaan suursiivousta ja tarjosi meille mahdollisuutta saada haluamamme hänen vanhoista huonekaluistaan, jotka muuten lähtisivät kierrätykseen. Sieltä löytyi meille aivan täydellinen täyspuinen lipasto, joka kulkeutui makkariin kuin sille nakutettuun tyhjään tilaan. Tähän lipastoon saimme mahdutettua aiemmin pieneen vaatekaapin tynkään sullotut alusvaatteet ja samalla ratkesi yksi säilytystilaongelmistamme. 

Tavaran paljous sekä ylimääräisyys on täysin todellinen vaiva meidän maailmassa. Saamme viikoittain työmmekin puolesta huomata, kuinka paljon ylimääräistä tavaraa ihmisten nurkissa pyörii. Niiden joukossa on hyviä yleishyödykkeitä, jotka ovat usein tarpeettomia. Meidän tuskin koskaan täytyisi ostaa kaupasta mitään tavaraa, jos avaamme silmät ja teemme kauppaa lähellä olevien ihmisten kanssa. Tavaraa on jo ostettu ja sitä on saatavilla liiaksi, muuallakin kuin kaupoissa. Kirppikset ovatkin nousseet monessa muodossaan suuren ihmisjoukon suosioon. Kirppiksillä eivät käy köyhät, vaan koko kansa. Kirppistely on in, mutta myös äärimmäisen järkevää. Tosin siinäkin on kääntöpuolensa, johon saatan palata joskus myöhemmin. 

Tykkään kovasti pohdiskella maailman menoa vakavasti, mutta pidän ajatukseni avoimina muillekin kuin omille ajatuksilleni. Millään asialla ei ole yksiselitteistä totuutta, vaan kaikkea voi ja kannattaa katsoa monelta eri näkökantilta. 

Jos minulla olisi joka kuukausi vaikka 400 euroa "omaa rahaa", harkitsisin varmasti lähteväni etsiskelemään vanhoja puisia vaatekaappeja ynnä muuta kodistamme puuttuvaa. Siinä sivussa erehtyisin toki vahinko-ostoksillekin. Itseni tuntien voin todistaa, että rahattomuus todella on ekoteko. Shoppailu vaihtuu käytännöllisiin hankintoihin ja autollakin ajetaan vain pakollisia matkoja. Ihminen pärjää hyvin vähällä, toisin, minkä kuvitelman vaikka internetin ihmeellinen maailma tahtoo antaa.

Nina

PS. Menneellä viikolla meillä kaadettiin suuria puita. Seuraavassa videossa esimakua tulevalle kirjoitukselle. Jännää oli! :)

10 kommenttia:

  1. Näin se on, valitettavasti. Rahaa käytetään tavaroihin - ja onnea etsitään tavaroista. Mikä on jotenkin surullista. Niin kauan on puhuttu palveluyhteiskunnasta, sen tulemisesta, mutta kyllä kulutusyhteiskunta suuntautuu yhä vain voimakkaasti tavaraan. Toki matkustaminen on lisääntynyt, ja palvelua sekin, mutta sekin; ei niin ekologista ei, kun juuri lentomatkustaminen lisääntynyt voimakkaasti... osaat kirjoittaa hyvin! Ja puun kaatuminen: se on jotenkin lumoavaa katseltavaa. Itsekin sitä muutamat kerran tuijotelleena 😊 Ja nyt teillä on muuten vähäksi aikaa tekemistä 😁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä risu- ja klapisavotta on nyt kuuminta hommaa tällä pihalla. Joka päivä ulos mennessä meitä tervehtii risukasoja, oksavuoria, pöllejä... :)

      Minustakin se on surullista. Ihmisen onnellisuuden kannalta harmi, sillä uuden tavaran tuoma onnellisuus on niin kovin hetkellistä, ennen kuin sen uunituore lumous katoaa. Matkustaminen on ihan ok, mutta voisiko sille tulevaisuudessa tulla vaikka vuotuinen kiintiö ihmistä kohden? En tiedä.

      Ihanaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  2. Yhdyn näihin mielipiteisiin ja saatan samoja teemoja pohtia jossain vaiheessa omassakin blogissa. Täältä löytyy ihanan syvällisiä kirjoituksia myös minulle tärkeistä jutuista <3 kiitos niistä!

    VastaaPoista
  3. Olen huomannut,että rauhattomuus pakottaa kekseliääksi. On joskus aika inspiroiva taikoa ruokaa pöytään pienellä rahalla. Siinä syntyy uusia innovaatioita ja reseptejä.

    Entisaikaan onkin hienosti osattu hyödyntää olemassa olevaa, eikä ostettu aina uutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihan samaa mieltä kanssasi. Luovuuden "pakottaminen" on ehdottomasti parasta rahattomuudessa sen lisäksi, ettei tule ostettua järjettömiä turhuuksia kotiin. Parhaat ruuat todella syntyvät niistä jääkaapin viimeisistä jämistä ja se jos jokin on ihanaa!

      Poista
  4. Totta. Itse kun palaan takaisin työelämään syksyllä niin nyt jo mietityttää osaanko pitää pussinnyörit tiukalla. Nyt kun olen ollut palkattomalla kohta puoli vuotta, niin olen huomannut että kulutustottumukseni ovat aika korkeat. Ekologista ja eettistä kyllä, mutta onko aina oikeasti todella niin tarpeellista. Rahattomuus on kyllä ahdistanut enkä voi sen varsinaisesti sanoa jalostaneen minua. Mutta todella olen joutunut miettimään miten jatkossa rahaa käytän. Blogisi antaa kerta toisen jälkeen aina kovasti pohdittavaa. Varmasti ennen todella oli moni asia paremmin, mutta luonnon kyllä ovat osanneet tuhota melkoisesti. Sitä laskua maksetaan nyt.
    -sirpa-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, noita asioita itsekin mietin. Jos vahingossa rikastuisin, kuinka pärjäisin tässä maailmassa tuhoamatta kaikkea sitä, mitä olen tähän asti oman, perheeni ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta ajatellut? Ihan varmasti tulisi hömppäostamisen hetkiä ja muutenkin hätiköityjä päätöksiä. Toisaalta tulisi myös asumisen kannalta tärkeitä hankkeita, kuten isompisäiliöinen kompostipönttö.

      Olen nyt siinä mielessä onnellisessa tilanteessa, että saan viettää niin paljon aikaa kotona lasteni kanssa kuin tahdon. Työ on toki tärkeää elämisen kannalta, mutta vain sen verran kuin pärjäämiseen tarvitaan. En tiedä löytyykö minusta koskaan uraohjusta, mutta tällä hetkellä se tuntuu kovin kaukaiselta ajatukselta.

      Poista
  5. Ps. Kiitos! Kassi tuli perille. Teet kyllä huolellista ja laadukasta jälkeä. Tästä tulee suosikkikassi <3
    -Sirpa-

    VastaaPoista